torstai 8. helmikuuta 2007

Salailu ei aina kannata

Aiemmassa tekstissäni viittasin HUMAKissa tapahtuvaan supistamiseen. Kampuksia aletaan eliminoida. Loistavaa. Täytyy tästä muutama sana jakaa.
Tiistaina heti erään koulutusristeilyn jälkeen minulle tuli puhelinsoitto ja kuulin, että Lohjan kampusta ollaan lakkauttamassa. Tämä luki Länsi-Uusimaa –lehden verkkosivuilla. Sain referoinnin jutusta puhelimitse, lukija oli käsittänyt, että kaikki kansalaistoiminnan ja nuorisotyön kampukset yhtä lukuun ottamatta olisivat lakkauttamisuhan alla. Ensimmäinen kommenttini oli, että mitä helvettiä. Lupasin hieman selvitellä asiaa. Tämän soittaja tulkitsi niin, että vastustaisin lakkauttamisia ja, että asia olisi tullut minulle yllätyksenä.
Pääsin myöhemmin lukemaan yllä mainitun artikkelin. Suoraan sanottuna se oli huonoin juttu, minkä olen aikoihin lukenut. Mieleni teki laittaa jutusta palautetta, mutta en sitä tehnyt. Jutusta huokui subjektiivisuus, näkemyksenä oli opiston kanta, ammattikorkeakoulun edustajilta ei oltu kysytty yhtään mitään, asioista ei oltu otettu selvää. Kihisin raivosta.
Totta kai tästä alettiin kiihkeästi keskustella korkeakoulumme verkkoympäristön foorumilla eikä mitenkään positiivisesti. Mielikuvat olivat erheelliset. Harva asiaan kommentoinneista henkilöistä oli tajunnut, että lehtijuttuun oli haastateltu opiston johtoa. HUMAK on vuokralla opistolla, eikä varmastikaan halvalla, joten kampuksen lakkauttaminen tarkoittaisi myös tulojen menetystä. Tietysti sitä vastustetaan eikä siinä todellakaan ajatella opiskelijan parasta.
Raivostuttavinta kaikessa oli se, että jotkut uudet toimijat antoivat ymmärtää, ettei asiasta olisi tiedetty etukäteen. Paskapuhetta. Aiheesta oli minun toimestani keskusteltu vain muutamaa viikkoa aikaisemmin. Varmaankaan en voi syyttää tästä ja muutamasta muusta jutusta kuin itseäni, perehdyttäminen taisi jäädä puolitiehen.
Ainoa virhe oli, että asiasta ei keskusteltu opiskelijakunnan kanssa etukäteen. Koko asiaa ei ollut AMK:n hallituksen esityslistalla, joten myöskään opiskelijaedustajat eivät tienneet siitä eivätkä voineet kysyä opiskelijakunnan kantaa. Kaiken kukkuraksi ilmeisesti Lohjalla oli tapahtunut henkilöstön puolelta vuoto lehdistölle, joten asia tuli julkisuuteen, ja opiskelijoiden tietoisuuteen, ennen kuin ylläpitäjä oli tehnyt minkäänlaista päätöstä.
Ajatellaanpa tilannetta, että tästä olisi rehellisesti kerrottu opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajalle jo esimerkiksi joulukuussa, jolloin tulevasta aiheesta on varmastikin jo tiedetty. Opiskelijakunta olisi ehtinyt ottaa asiaan kantaa, joko puoltaa tai vastustaa jonkun/joidenkin kampusten lakkauttamista kuultuaan ensin kunnolla perusteet. Tämän jälkeen opiskelijakunnan johto olisi voinut miettiä yhdessä ammattikorkeakoulun johdon kanssa parhaasta tavasta viestiä asiasta opiskelijoille. Nyt paikkaillaan tapahtunutta vahinkoa ja yritäpä tässä vaiheessa selittää opiskelijoille, että tämä on ihan oikeasti hyvä juttu juuri niiden tulevien opiskelijoiden kannalta.
No OPM:sta on tehty tässä kaikessa se pahoista pahin. Itse piru, joka ei ollenkaan ymmärrä sitä, että pienillä paikkakunnilla täytyy säilyttää pienen korkeakoulun kampukset.
Pyörittelin päätäni lukiessani opiskelijoiden kirjoittamaa viestiketjua. Yhtäkkiä juuri niitä kampuksia alettiin kehua, joista olen kahden viimeisen vuoden aikana kuullut vähintäänkin kolme kertaa enemmän pahaa kuin hyvää. Juuri niistä kampuksista, joilla on suurimmat ongelmat.
Hämmästyttävää on myös sokeus. Viime keväänä ylläpitäjä lähetti kaikille opiskelijoille pyynnön vasta kyselyyn, jossa kartoitettiin eri kampusten tilannetta. Tämä oli jo niin suora vihjaus siihen, että vihdoinkin ylläpitäjä oli tajunnut, että ilman lakkauttamisia ei tulla selviämään näistä neuvotteluista. Toisaalta taas tätä selittää se, että viimeisen vuoden aikana aina, kun jossain on ollut ylläpitäjän edustaja puhumassa, on vakuutettu, että kyllä kaikki HUMAKin kampukset tullaan säilyttämään. Joojoo.
Mutta niin, kyllä minuakin huolestuttaa yksi asia. Kuinka käy lehtoreiden?

Ei kommentteja: